torstai 12. toukokuuta 2016

Virallisen valvojan näkökulmasta osa 2 (Pia)

Noin vuosi sitten kysyin Veralta, että pitäisiköhän minun lähteä valvojaksi sinne leirikouluun. Vera vastasi, että tule vaan, kyllä se hänelle sopii. No, sehän oli kuin kutsu, josta ei voinut kieltäytyä.
En tuntenut muita valvojia aikaisemmin, enkä myöskään liikunnanopettajaa Mariaa, joten jännitti vähän, että millaisia muut ovat. Löysimme kuitenkin yhteisen sävelen saman tien, ja huomasimmekin, kuinka hauskaa meillä yhdessä oli.

Hotellin sijainti oli loistava. Se oli lähellä rantaa ja lähellä kauppoja. Saimme huoneet kaikki samasta kerroksesta. Liikenne huoneiden välillä oli vilkasta, välillä erittäin vilkasta....

All inclusive oli kyllä meille paras mahdollinen ratkaisu, koska saimme ruoan aina säännöllisesti: aamupalan, lounaan ja päivällisen. Ruokien välissä oli lisäksi tarjolla juomia, kakkua sekä jäätelöä. Oppilaille näytti ruoka maistuvan, koska siellä oli pastaa ja ranskalaisia . Myös jälkiruokaherkut tekivät hyvin kauppansa.

Joka päivä aina sattui ja tapahtui. Oli migreeniä, vatsatautia, kuumetta, haavereita polvessa, kädessä yms. Aina meistä valvojista joku oli paikalla auttamassa.

On ollut hienoa saada seurata tämän luokan taivalta yhdeksän vuotta. Se, kuinka niistä pienistä reppuselkäisistä tytöistä ja pojista on kasvanut hienoja ja esimerkillisiä nuoria aikuisia. Jokainen oppilas on oma persoonansa, mutta hienosti kaikki hyväksyvät toisensa ja tulevat toistensa kanssa hyvin toimeen. Tulee tosi kova ikävä teitä. Toivotan teille kaikille ihanille ihmisille oikein paljon onnea ja menestystä tulevaisuudessa. Uskokaa itseenne ja pitäkää kiinni unelmistanne.
Ihanaa kesää ja kiitos upeasta leirikoulusta!

Terveisin,

Pia Viljaniemi, Veran äiti
virallinen valvoja

(Minulta jää kevätjuhlat väliin vanhemman tyttöni yo-juhlien vuoksi, mutta ehkä parempi niin, koska nenäliinat olisivat kuitenkin loppuneet kesken.....)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti