Luokanvalvojan näkökulmasta (Jutta)

Muistelen aikaa kolme vuotta taaksepäin...
Oli yläkouluun tutustumisen aika...

Intoa puhkuen ja silmät loistaen oppilaat kysyivät heti mahdollisuutta lähteä leirikouluun ulkomaille.
Syksyllä ensimmäisessä vanhempainillassa esitin toiveen  huoltajille. Pian huomasimme kaikki sitoutuneemme pitkään, vaativaankin rahankeruuprojektiin.

Tämän projektin aikana luokkahenki on lujittunut yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Jokainen on vuorollaan hoitanut osuutensa ja tarvittaessa tuuraaja on aina löytynyt, jotta unelma jonain päivänä toteutuisi. Erilaisia rahankeruuprojekteja on ollut lukuisia. Jokainen euro matkakassaan on ollut yhteistyön tulosta, jokainen paketointitunti on tuonut tavoitetta hetki hetkeltä lähemmäksi.
Projekti on osoittanut pitkäjännitteisyyttä, täsmällisyyttä ja vahvistanut luokkahenkeä entisestään, mutta varmasti myös opettanut asioita, joita ei voi kirjoista opiskella.

Nyt projektimme on päätöksessään - unelma on toteutunut. Todennäköisesti ikimuistoinen kouluviikko on takana. Näin laajan projektin onnistuminen vaatii paitsi erinomaista luokkahenkeä myös onnistunutta kodin- ja koulun yhteistyötä. Se on sisältänyt pitkään projektiin sitoutumista, täysiä myyntipöytiä kodin- ja koulun yhteistyöpäivinä, rahankeruuta, ideointia ja palavereja - sitä, ettei valita helpointa tietä; makseta kaikkea valmiina. Yhdessä tekemisen kautta on luotu edellytykset arvostetulle ja sitä kautta onnistuneelle reissulle. Siitä kiitokset kuuluu myös teille jokaiselle huoltajalle. Erityiskiitokset Maijulle, joka pidit koko projektin ajan huolta, että homma etenee ja tavoite saavutetaan.

Leirikoulun onnistuminen vaatii myös valvojien saumatonta yhteistyötä. Kiitokset virallisille valvojille Pialle, Janille ja Jukalle. Työpanoksenne, heittäytymiskykynne ja huumorinne kevensivät tätä 24/8- reissua.

Kiitokset myös Marialle ajatuksenvoimalla toimivasta leirikouluyhteistyöstä.

Ja hienoa 9A!
Olitte hyvä esimerkki suomalaisesta nuoresta maailmalla,
Hieno malli Simonkylän koulun oppilaasta unelmiensa toteuttajana.

Jutta

Opettajan näkökulmasta (Maria)

Iloa ja naurua, aurinkoa ja vähän sadettakin, energiaa ja pientä draamaa, retkiä ja shoppailua,
siistejä ja vähemmän siistejä hotellihuoneita, jäätelöä ja energiajuomaa, opiskelua ja vapaa-aikaa,
leiriolympialaisia ja leikkejä, iltaliikennettä hotellihuoneiden välillä ja hiljaisuutta, allaselämää ja meressä uintia,
kreikkalaista iltaa ja lätkämatsia.
Ja tietysti moussakaa.
Näistä oli Kreikan leirikoulu tehty.

Kiitokset 9A luokan oppilaille. Te olette kaikki ihan huippuja!
Kiitokset virallisille valvojille, Pialle, Janille ja Jukalle. Nyt oli kyllä todella loistava valvoja –tiimi mukana.
Kiitos Jutta, yhteistyö on helppoa, kun sinulla on aina täydellisesti homma hallussa.

-Maria-

Virallisen valvojan näkökulmasta osa 3 (Jani)

Tässä nyt reilu vuorokausi on mennyt siitä, kun palasimme Suomeen, niin tahdon sanoa, että se tunnetila, mikä retkestä jäi, sitä ei rahalla saa. Kiitos koko 9A oppilaat, kiitos Jutta, kiitos Maria ja kiitos Pia ja kiitos Jukka.

Terveisin Jani vai oliko se Sani

Virallisen valvojan näkökulmasta osa 2 (Pia)

Noin vuosi sitten kysyin Veralta, että pitäisiköhän minun lähteä valvojaksi sinne leirikouluun. Vera vastasi, että tule vaan, kyllä se hänelle sopii. No, sehän oli kuin kutsu, josta ei voinut kieltäytyä.
En tuntenut muita valvojia aikaisemmin, enkä myöskään liikunnanopettajaa Mariaa, joten jännitti vähän, että millaisia muut ovat. Löysimme kuitenkin yhteisen sävelen saman tien, ja huomasimmekin, kuinka hauskaa meillä yhdessä oli.

Hotellin sijainti oli loistava. Se oli lähellä rantaa ja lähellä kauppoja. Saimme huoneet kaikki samasta kerroksesta. Liikenne huoneiden välillä oli vilkasta, välillä erittäin vilkasta....

All inclusive oli kyllä meille paras mahdollinen ratkaisu, koska saimme ruoan aina säännöllisesti: aamupalan, lounaan ja päivällisen. Ruokien välissä oli lisäksi tarjolla juomia, kakkua sekä jäätelöä. Oppilaille näytti ruoka maistuvan, koska siellä oli pastaa ja ranskalaisia . Myös jälkiruokaherkut tekivät hyvin kauppansa.

Joka päivä aina sattui ja tapahtui. Oli migreeniä, vatsatautia, kuumetta, haavereita polvessa, kädessä yms. Aina meistä valvojista joku oli paikalla auttamassa.

On ollut hienoa saada seurata tämän luokan taivalta yhdeksän vuotta. Se, kuinka niistä pienistä reppuselkäisistä tytöistä ja pojista on kasvanut hienoja ja esimerkillisiä nuoria aikuisia. Jokainen oppilas on oma persoonansa, mutta hienosti kaikki hyväksyvät toisensa ja tulevat toistensa kanssa hyvin toimeen. Tulee tosi kova ikävä teitä. Toivotan teille kaikille ihanille ihmisille oikein paljon onnea ja menestystä tulevaisuudessa. Uskokaa itseenne ja pitäkää kiinni unelmistanne.
Ihanaa kesää ja kiitos upeasta leirikoulusta!

Terveisin,

Pia Viljaniemi, Veran äiti
virallinen valvoja

(Minulta jää kevätjuhlat väliin vanhemman tyttöni yo-juhlien vuoksi, mutta ehkä parempi niin, koska nenäliinat olisivat kuitenkin loppuneet kesken.....)

Virallisen valvojan näkökulmasta osa 1 (Jukka)

Ensimmäinen leirikouluni, aivan ensimmäinen ikinä. Valvojana... Mitä oikein tuli luvattua? Mutta onneksi tuli!

Ihka ensimmäinen leirikouluni oli huippuhieno kokemus! Oli hienoa nähdä fiksut oppilaat pätevien opettajien johtamina leirikoulun tuoksinassa. Leirikoulun ohjelma oli suunniteltu hyvin ja kaikki suunnitellut tehtävät ja rastit tulivat ohjelman mukaan suoritettua. Sitten olimme vielä me "Viralliset Valvojat" Jani, Jukka ja Pia yleisesti huolehtimassa, ohjaamassa ja avustamassa erilaisissa asioissa mitä sitten vastaan tulikaan.

Pieniltä kommervenkeiltä ei viikon aikana vältytty. Rotkovaellus esimerkiksi vaihtui astetta lyhyempään sateen vuoksi, mutta se ei tahtia haitannut. Sadesäälle ei voinut mitään ja turvallisuus menee aina etusijalle tälläisillä matkoilla. Matkalle sattui myös pientä sairastelua vatsanväänteistä aina kuumeeseen saakka. Välillä joissakin asioissa piti valvojienkin lempeästi ohjata oppilaita oikeaan...  Kaikesta selvittiin kuitenkin kunnialla.

9A luokan yhteishenki on lähes käsinkosketeltava ja selvästi aistittavissa. Jutan johdolla oppilaat ovat hitsautuneet mainioksi työyhteisöksi. Yhdessä tekemisellä on varmasti ollut iso merkitys tässä asiassa. Niinpä oppilaat tarttuvat ennakkoluulottomasti toimeen annettujen ohjeiden mukaan ja tulosta syntyy.

Leirikoulun huipentuma oli toiseksi viimeinen päivä eli lauantai, jolloin järjestettiin leirikouluolympialaisten toiminnallinen osuus erilaisine käytännön tehtävineen. Tietokilpailuosuus oli järjestetty jo alkuviikolla. Viralliset Valvojat osallistuvat kolmen hengen joukkueella kisoihin ja pärjäsivät varmasti osin iän tuomalla kokemuksella, mutta myös innokkaalla "sedät jaksavat heilua" -asenteella.

Kiitos kaikille oppilaille, viran puolesta ja vastuulla mukana olleille opettajille Jutalle ja Marialle, sekä kollegoilleni Virallisille Valvojille Janille ja Pialle. Oli todella hieno reissu hyvässä seurassa. Kaiken lisäksi oli vielä huippuhauskaa!

9A luokka hajoaa tämän kevään jälkeen luokkana, mutta kaveruus ja ystävyys jää. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Haluan toivottaa teille kaikille oppilaille niin yhdessä, kuin kullekin erikseen roppakaupalla onnea matkaan! Kiitokset myös teille vielä kerran Jutta, Maria, Pia ja Jani.

Aurinkoisin moussaka -terveisin,

Jukka Karhapää, Joelin isä
virallinen valvoja

Sunnuntai, päivä 8: Suomeen palaaminen

Moikkelis!
Viimeinen aamumme Hersonissoksessa alkoi kuten muutkin aamut, rasvaisella aamupalalla. Aamupalan jälkeen oli vielä kunnolla aikaa pakata ja sanoa hyvästit Glaros Beachille. Kymmeneltä bussi tuli noutamaan meidät hotellilta ja lähdimme ajamaan kohti lentokenttää. Matka ei onneksi ollut pitkä.

Lentokentällä oli ruuhkaisaa, eikä meillekkään jäänyt yhtään luppoaikaa. Kahdentoista jälkeen koneemme nousi ilmaan. Lentomatka meni nopeasti, varsinkin kun saatiin valita mieleistä purtavaa Sky Bistrosta.

Neljän aikoihin kone laskeutui Suomeen. Suomeen oli kiva palata, koska sää oli yhtä hyvä kuin kreetalla, noin 25 astetta! Kun laukut oli poimittu hihnalta, kaikki lähtivät kohti kotia iloisin mielin. Reissu oli huikea ja upea päätös peruskoululle!

Vaikka Kreikan aurinkoa tulee ikävä, on kuitenkin kotiin mukava palata.

Ines, Saana, Laura

Lauantai, päivä 7: Auringon ottoa ja seiskan kirjeet

Viimeisiä päiviä viedään. Nyt on lauantai ja herätys on normaaliin tapaan kahdeksalta. Aamupalan syötyämme vapaa-aikaa oli muutama tunti, jonka jälkeen lähdimme leirikouluolympialaisiin. Kävelimme merenrantaa pitkin isolle aukiolla, jossa pidimme olympialaiset.

Lauantai oli viikon kuumin päivä ja vettä oli tankattava reilusti. Olympialaisten päätyttyä menimme syömään frozen-jugurttia. Sen jälkeen menimme hotellille suoraan syömään. Ruokailun jälkeen siirryimme altaalle uiskentelemaan ja ottamaan aurinkoa. Siellä aika kului todella nopeasti!

Sitten olikin jo illalliselle lähtö. Menimme paikalliseen ravintolaan syömään. Ravintolassa saimme seiskalla kirjoittamamme kirjeet. Oli hauska nähdä millainen oli seiskalla.

Ruokailun jälkeen olikin jo hotellille meno ja hiljaisuus. Valvojat vahtivat lähes koko yön käytävillä ja parvekkeilla. Taisi olla rankka yö...

Elias ja Jolle

Perjantai, päivä 6: Spinalonga ja lätkämatsi

Lähdimme aamulla yhdeksältä bussilla kohti Plakan kylää, josta jatkoimme matkaa veneellä kohti Spinalongan saarta. Mukanamme oli paikallinen opas, joka kertoi meille saaren historiasta. Viimeiset puolituntia saimme kiertää saarta itsenäisesti, jonka jälkeen palasimme takaisin maihin. Menimme Plakan kylässä sijaitsevaan ravintolaan syömään, mutta ruoka ei meille kovin hyvin maistunut.

Ravintolasta jatkoimme matkaa Eloundan kylään uimarannalle tunnin ajaksi. Meressä oli paljon merisiilejä, joita piti varoa. Rannalta lähdimme bussilla takaisin hotellille, jonne menimme ottamaan aurinkoa. Altaalla saimme saksalaisnaisen harmistumaan, sillä hän astui tarkoituksella Iidan kyljen päälle ja roiskutti päällemme vettä. Emme mielestämme kuitenkaan häirinneet ketään millään tavalla.

Rupesimme ennen illallista valmistautumaan iltaan, sillä lähdimme heti ruokailusta paikalliseen baariin katsomaan Suomi- Valko-Venäjä -lätkäpeliä. Peliä katsoessamme tilasimme kaikille yhdet alkoholittomat drinkit ja tunnin kuluttua saimme hullun ajatuksen tilata kolme 3litran pönikkää, joissa oli yhdistetty erimakuisia mehuja. Pelin jälkeen painuimme pehkuihin.

Elina, Nea P, Alina ja Antti

Torstai 5. päivä - Imbroksen rotkovaellus

Heräsimme rotkovaellusta varten harvinaisen aikaisin, jo noin puoli viideksi. Valvojamme koputtelivat oviin ja varmistivat meidän olevan valmiita reissuun, jolloin riensimme reput olillamme aikaiselle aamupalalle. Saimme hotellilta mukaan eväitä retkeämme varten.
   Bussimme saapui 5.20 hotellimme eteen, jolloin laahustimme väsyneinä istumaan bussiin. Matka kesti noin 2-3 tuntia ja suurin osa kulutti aikansa nukkumalla.
   Saavuimme vähän yli kahdeksalta Imbroksen tavernaan ja lähdimme jo pian rotkolle päin. Meillä oli mukana opas Manuel, joka oli hiukan ujo, mutta selvisimme kyllä.
   Rotko oli noin 8 kilometriä pitkä, joka eteni loivana alamäkeä merelle päin. Meidän piti mennä aluksi Samarian rotkolle, joka on kaksi kertaa pidempi, mutta saimme kuulla että siellä sataa. Tässä Imbroksen rotkossa oli hankala kulkea, sillä maasto oli suurimmaksi osaksi pelkkää irtokiveä ja soraa. Maisemat olivat upeita, mutta emme voineet katsella paljoakaan ympärillemme, koska katseen piti keskittyä omiin askeliin.
   Ihmiset kuluttivat vaelluksen myös valokuvaten, kiipeillen ja hyppien. Pysähdyspaikkoja oli aina kahden kilometrin välein, jolloin sai istuutua ja syödä välipalaa.
   Koko vaellus kesti noin pari tuntia, joka oli huomattavasti lyhyempi aika, johon olimme varautuneet. Lähdimme rotkolta, vähän ennen kahtatoista ja Paluumatka kesti kolme tuntia. Saavuttuamme hotellille, meillä oli 25 minuuttia aikaa ja lähdimme kolmelta Chillbox-jäätelöbaariin. Kun olimme syöneet, kaikki lähtivät tekemään omia juttujaan illallisen asti. Tekemään blogia, kiertelemään kauppoja tai uimaan altaaseen.
   Illallisen jälkeen oli vain vapaata aikaa rentoutua ja valmistautua perjantain retkeä varten.

Keskiviikko, 4. päivä, shoppailua Iraklionissa

Heippa!
Aamupalan jälkeen lähdimme klo 9:30 kohti Iraklionia. Bussimatka kesti puolisen tuntia. Saavuttuamme Iraklionia hajaanuttiin porukoihin ja aloimme kuljeskelemaan paikallisilla kaduilla. Kiereltyämme noin kolme tuntia oli aika lounastaa yhdessä ravintolassa. Söimme luokan piikkiin makoista ruokaa ja shoppailimme vielä hetken sen jälkeen. Lähdimme takaisin hotellille, jonka jälkeen teimme enkun projektityön. Siinä piti haastatella paikallisia ja kysyä muutama kysymys. Tämän jälkeen shoppailtiin ja vietettiin vapaata aikaa. Seitsemältä pidimme jokapäiväisen infotilaisuuden, jossa kävimme läpi seuraavan päivän ohjelman. Ruuan aika ja illanviettoa. Kaikki pyrkivät aikaisin nukkumaan, sillä meillä oli aikainen herätys seuraavan päivän rotkoretken takia.

Tiistai, päivä 3, rentoa rantsua ja draamaa

Heijssan täältä lämpöisestä!
Toinen kokonainen päivämme alkoi taas herkullisella aamupalalla. Kello 9.30 oli vuorossa matikan opiskelua meren äärellä. On myönnettävä, että kyllä sen luokkahuoneessa opiskelun voittaa! Kun olimme saaneet matikasta tarpeekseen,  suuntasimme isolla porukalla rannalle. Aurinkoa tuli otettua jonkin aikaa ja meressäkin päästiin pulahtamaan. Käväisimme lounaalla yhdeltä ja kahdelta alkoi leiriolympialaisten ensimmäinen osuus, joka oli tietovisa. Tämän jälkeen kävelimme läheiselle aukiolle rantaa pitkin, jossa koko porukka osallistui leikkeihin, jotka kuuluivat hyvinvointipäivän sosiaaliseen osuuteen. Sen jälkeen oli monta tuntia vapaa-aikaa, jolloin osa kävi ostoksilla ja osa lepäsi huoneessaan.  Seitsemältä oli ruoka ja kahdeksalta alkoi kreikkalainen ilta, joka oli kuitenkin pettymys, eikä muultakaan draamalta illan aikana vältytty.  Illan päätteeksi kaikki kuitenkin menivät nukkumaan sulassa sovussa.

Saana, Ines ja Laura

Maanantai, päivä 2, suunnittelua ja shoppailua

Aloimme aamupalan jälkeen suunnittelemaan hyvinvointipäiväämme. Siihen meni koko aamupäivä. Suunnittelimme hyvinvointipäivää terveystiedon ryhmissämme. 

Suunnittelun jälkeen meillä oli leiriolympialaisten sijaan tunti matikkaa, koska oli vielä vähän huono sää.

Yhdeltä oli lounas ja sen jälkeen lähdimme luokkana kävelemään rantakatua pitkin käymään erilaisissa rantakaupoissa. Josssin vaiheessa osa luokasta lähti uimaan ja osa jatkoi shoppailua. 

Kävimme myös meressä uimassa. Vesi oli melkein läpinäkyvää ja vastaan ui rausku.

Seitsemältä kerännyimme aulaan ja sitä kautta illalliselle. Illallisen jälkeen kaikilla oli vapaa-aikaa ja sitten mentiinkin jo nukkumaan.

Kreeta 2016, päivä 1 lähtöpäivä

Tänään se päivä on vihdoin koittanut! Tuskin ollenkaan tuli yöllä nukuttua, kun ajatukset matkastamme pyörivät kaikkien mielissä.
Saavuimme kaikki Helsinki-Vantaan lentokentälle kello 5.30 aamulla. Kaikki näyttivät todella väsyneitä,  mutta innokkaita lähtemään.
Kaikki selvisivät turvatarkastuksesta ongelmitta ja sen jälkeen  pääsimmekin aika nopeasti lähtöportille.  Lentomme Heraklioniin lähti klo 7.20. Lento tuntui pitkästyttävältä, sillä kaikki odottivat kovasti Kreikan lämpöä ja uima-altailla makoilua.
Kun vihdoin pitkältä tuntuneet lennon jälkeen saavuimme määränpäähän, sää oli mitä parhain. Lämpöä oli kohteessa melkein 30 astetta.   Lentokentällä meitä odotti Aurinkomatkojen bussi. Kaikilla oli hirveän kuuma. Bussimatka Hersonissokseen kesti noin 20 minuuttia. Kun saavuimme määränpäähän, hotellimme oli aivan kulman takana. Kaikki saivat omat avaimet  ja majoittuivat huoneisiin. Pian majoittumisen jälkeen pääsimmekin syömään, joka oli hyvä sillä kaikki olivat nälkäisiä. Syömisen jälkeen meillä oli vapaa-aikaa, jolloin lähdimme tutkiskelemaan hotelliympäristöä. Parin tunnin päästä tästä oli isompi illallinen.  Illalla kävelimme pääkatua ja katselimme shoppailumahdollisuuksia. Sen jälkeen kaikki olivatkin niin väsyneitä pitkästä päivästä, että aloimme tehdä iltatoimia.
Olimme niin väsyneitä, että uni tuli lähes heti. Nyt vain innolla odottamaan seuraavia päiviä ja auringon lämpöä!

Vera ja NeaR